Ärrän harjoituksia: 7 vaihetta + r-sanoja ja loruja

Lyhyesti: Ärrän harjoittelu etenee 7 vaiheessa: kuulostelu, suujumppa, D-äänne esiasteena, pikkuärrä, täryn etsiminen, ärrä sanoissa ja lopulta vakiinnuttaminen arkipuheeseen. Sama rakenne toistuu puheterapeuttien vastaanotoilla ja kuntien harjoitusmateriaaleissa. Harjoittele lapsen kanssa 10-15 minuuttia päivässä, 3-5 kertaa viikossa. Useimmilla lapsilla ärrä löytyy 4-6 viikossa säännöllisellä harjoittelulla. Tässä oppaassa käydään läpi puheterapeutin metodi vaihe vaiheelta ja annetaan konkreettisia r-sanoja, r-loruja ja r-lauseita harjoittelun tueksi.

Miksi ärrän harjoittelu kannattaa aloittaa nyt

R-äänne on suomen kielen vaikeimpia äänteitä. Kielenkärjen täytyy värähdellä hammasvallia vasten juuri oikealla tavalla. Sen oppiminen vaatii suun lihaksilta voimaa, tarkkuutta ja rentoutta yhtä aikaa. Siksi ärrä on usein viimeinen äänne, joka lapselle kehittyy.

Hyvä uutinen on, että ärrän harjoitteluun on olemassa selkeä, vaiheittainen metodi, sama rakenne jota puheterapeutit käyttävät vastaanotoillaan. Tässä oppaassa käydään läpi kaikki 7 vaihetta vanhemman kielellä, konkreettisine harjoituksineen ja materiaaleineen.

Mitä pidempään väärä ääntymistapa pysyy käytössä, sitä vaikeampi siitä on oppia pois. Lapsen aivot oppivat sitä mitä ne toistavat. Jokainen "laha" eikä "raha" vahvistaa väärää rataa. Siksi 4-5-vuotiaana harjoiteltu ärrä löytyy useimmilla viikoissa, mutta 7-8-vuotiaana samaan voi mennä kuukausia. Jos ärrä ei ole löytynyt 7 ikävuoteen mennessä, kannattaa hakeutua puheterapian arvioon.

Ärrän harjoittelun 7 vaihetta

Puheterapiassa ärrän harjoittelu etenee aina samaa polkua: ensin opitaan yksi motorinen taito ja vasta sen päälle rakennetaan seuraava. Jokainen vaihe on tärkeä, eikä yhtäkään kannata ohittaa. Kun edellinen vaihe on hallussa, seuraava sujuu huomattavasti helpommin.

Harjoittele lapsen kanssa 10-15 minuuttia kerrallaan, 3-5 kertaa viikossa. Säännöllinen lyhyt harjoittelu voittaa aina pitkän mutta satunnaisen. Kielen lihasmuisti rakentuu toistoilla.

Tulostettava harjoitusvihko. Kaikki tämän oppaan harjoitukset löytyvät myös ilmaisena tulostettavana vihkona, jossa on lisäksi seurantataulukko ja diplomi. Lataa R-äänteen harjoitusvihko (PDF) ja pidä se vaikka jääkaapin ovessa harjoittelun muistuttajana.

Vaihe 1: Kuulostelu – opettele kuulemaan ärrä

Ensimmäinen askel on oppia kuulemaan, miltä R-äänne kuulostaa. Lapsi harjoittelee erottelemaan, missä sanoissa ärrän täry kuuluu ja missä ei. Tämä kuuloerottelu on tärkeä pohja kaikelle muulle harjoittelulle.

Käytännössä: sano lapselle sanoja ja kysy, kuuluuko niissä ärrä. Kuuluuko ärrä sanassa "raha"? Entä sanassa "kala"? Kun taito kehittyy, voit vaikeuttaa: kuuluuko ärrä sanan alussa vai keskellä? "Koira" vai "rotta"?

Kuulosteluharjoituksia voi tehdä myös arjessa. Etsikää yhdessä ympäristöstä sanoja ja miettikää, kuuluuko niissä ärrä. Tämä on helppo tapa aloittaa ilman paineita.

Vaihe 2: Suujumppa ja kielijumppa

Suujumppa on ärrän harjoittelun perusta. Harjoitellaan liikkeitä, joita R-äänteen tuottaminen vaatii kieleltä: kielen liikuttelua ylös, alas ja sivuttain, kielen leveää muotoa ja kuppimaista muotoa eli kielikuppia sekä kielen nostamista yläetuhampaiden taakse. Puheterapeuttien materiaaleissa näillä liikkeillä on usein hauskoja nimiä, kuten Sammakko, Rulla, Heiluri, Hissi ja Kuppi. Nimet vaihtelevat, mutta liikkeet ovat samat.

Tärkein periaate on, että kieli liikkuu itsenäisesti ja eriytyneesti. Suu on auki, leuka pysyy paikallaan ja vain kieli liikkuu. Jos leuka liikkuu mukana, harjoittele tikku tai kynä kevyesti poskihampaiden välissä pitämässä leukaa paikallaan.

Kielikupin oikea muoto: kielen laidat nousevat ylöspäin ja kielenkärki nousee yläetuhampaiden taakse. Harjoittele tätä peilin edessä. Kielikuppi onnistuu parhaiten, kun huulet ovat rentoina ja suu on auki.

Huomio: jos kielen nostaminen ylös ei onnistu millään suu auki, voi herätä epäily liian kireästä kielijänteestä. Silloin kannattaa olla yhteydessä oman kunnan puheterapiaan arviota varten.

Suujumppaa ja seuraavan vaiheen D-äänneharjoituksia voi tehdä yhtä aikaa. Näistä kahdesta on hyvä aloittaa.

Lue lisää: 5 harjoitusta kielenkärki tärisemään

Vaihe 3: D-äänne ärrän esiasteena

D-äänne on ärrän harjoittelun tärkein apuväline, koska D ääntyy täsmälleen samassa paikassa kuin ärrä: kielenkärki nousee yläetuhampaiden taakse hammasvallille. Leuka pysyy paikallaan, suu on raollaan. Harjoittele nopeita D-toistoja, joita puheterapiamateriaaleissa kutsutaan myös D-pomputteluiksi: D D D D.

Kaksi yleistä virhettä, joita kannattaa varoa:

Ensimmäinen: leuka liikkuu mukana. D-äänteessä vain kielenkärki liikkuu. Jos leuka heijaa, kokeile pientä jätskitikkua tai kynää kevyesti poskihampaiden väliin vakauttamaan leukaa.

Toinen: D kuulostaa T-äänteeltä. T:ssä kielenkärki osuu etuhampaisiin, mutta D:ssä kielenkärki nousee ylemmäs hammasvallille, hampaiden yläpuolelle. Ero on pieni mutta tärkeä.

Kun D löytyy puhtaana, harjoitellaan D-sanoja ja D-kieltä: sanoissa ärrät korvataan D:llä. Esimerkiksi "riisi" sanotaan "diisi" ja "raha" sanotaan "daha". Tämä auttaa lasta ohjaamaan kielen oikeaan ääntymäpaikkaan. D-kieli on erityisen hyödyllinen, jos lapsi tuottaa ärrän kurkkuärränä, koska se ohjaa kielenkärkeä kohti oikeaa paikkaa.

Vaihe 4: Pikkuärrä – tärytön R-äänne

Pikkuärrä on tärytön R-äänne, joka ääntyy samassa paikassa kuin D ja ärrä. Puheterapiamateriaaleissa samasta harjoituksesta käytetään myös nimeä surina tai ampiaisen surina. Kieli nousee leveänä ylös, leuka pysyy paikallaan, huulet ovat leveinä ja auki ja ilmavirta virtaa ulos. Pikkuärrä kuulostaa pehmeältä, ikään kuin ärrältä, josta puuttuu tärinä.

Tärkeää on, että mukana on ääni eli fonaatio. Pikkuärrä ei saa kuulostaa pelkältä sihinältä tai suhinalta. Lapsen pitää kuulla oma äänensä samalla kun ilma virtaa kielen yli.

Pikkuärrä on tärkeä välivaihe, koska se opettaa kielen oikean asennon ilman tärinän vaatimusta. Joillakin lapsilla kielenkärki alkaa täristä juuri pikkuärrän toistojen kautta, ikään kuin vahingossa. Pikkuärrää voi käyttää sanoissa ärrän tilalla ja yhdistää D:hen nopeilla tavutoistoilla.

Jos pikkuärrä tuntuu liian haastavalta, voi siirtyä suoraan täryn etsintään tai harjoitella pikkuärrää ja täryn etsintää rinnakkain. Molemmat tähtäävät samaan lopputulokseen: kielenkärjen täryyn.

Vaihe 5: Täryn etsiminen

Tämä on se vaihe, jossa useimmat lapset jämähtävät, mutta myös se vaihe, jonka jälkeen eteneminen on yleensä nopeaa. Täryä haetaan D-äänteen avulla: D toimii apuäänteenä, joka käynnistää tärinän.

Harjoittele nopeita D-tavutoistoja: den-den-den-den. Leuka paikallaan, huulet leveinä, ilmavirta ulos. Sitten nopeuta toistoja paljon, jolloin kielenkärki alkaa täristä: dendendenden-drrr.

Toistoihin saa vauhtia leikin kautta. Voitte esimerkiksi käynnistää autoa: dn-dn-dn-drrr. Moni lapsi löytää täryn juuri tällaisessa leikissä, ikään kuin vahingossa.

Kun täry tulee ensimmäisen kerran, se voi olla lyhyt ja epävarma. Se on täysin normaalia. Pidennä ja vahvista täryä vähitellen (drrr) ja yhdistä vokaaleihin: draa, dree, drii.

Tärkeää: lapsi ei voi pakottaa tärinää. Hänen täytyy löytää asento, jossa kielenkärki alkaa värähdellä itsestään ilmavirran voimasta. Siksi sanotaan, että ärrä löytyy eikä sitä tehdä väkisin. Rentous on avain.

Lue lisää: ärrän rullaus ja kielenkärki tärisemään

Kurkkuärrä ja muut virheelliset R-muodot

Joskus lapsi löytää tärinän, mutta väärästä paikasta. Yleisin virheellinen muoto on kurkkuärrä eli uvulaarinen täry, jossa kielen takaosa värähtelee kitakielekettä vasten eikä kielenkärki hammasvallia vasten. Kurkkuärrä kuulostaa ranskan R:ltä.

Kurkkuärrä on tärkeä tunnistaa ajoissa, koska mitä pidempään lapsi käyttää sitä, sitä vaikeampi siitä on oppia pois. Tunnistaminen on helppoa: pyydä lasta sanomaan ärrä ja katso, mitä suussa tapahtuu. Jos kielenkärki ei nouse ylös ja tärinä tuntuu kurkussa, kyseessä on kurkkuärrä.

Korjaaminen: palaa D-äänteeseen ja D-kieleen. D ohjaa kielenkärkeä oikeaan paikkaan hammasvallille. Nopeilla D-toistoilla (den-den-den) kielenkärki oppii nousemaan ylös ja tärinä alkaa syntyä oikeasta paikasta. Sama metodi toimii myös silloin, kun kurkkuärrä on ehtinyt vakiintua.

Muita yleisiä korvauksia ovat L-korvaus ("laha" eikä "raha", yleisin alle 5-vuotiailla), D-korvaus ("daha" eikä "raha") ja J-korvaus ("jaha" eikä "raha"). Nämä kertovat eri asioita kielen asennosta. L-korvaus on hyvä merkki: kielenkärki on jo oikealla alueella, mutta ei vielä värähtele.

Vaihe 6: Ärrä tavuissa ja sanoissa

Kun täry löytyy, sitä työstetään sanoihin ja puheeseen. Ensin harjoitellaan pitkän täryn tuottamista ja pidentämistä, sitten ärrä-sanoja.

Aloita sanoista, joissa ärrä on sanan alussa: raha, ruoka, rotta, reppu, ruusu. Siirry sitten sanoihin, joissa ärrä on keskellä: koira, porkkana, marja, herne. Viimeisenä sanat, joissa ärrä on lopussa tai konsonanttiryhmässä: sisar, tytär, prinsessa, trampoliini.

Alkuun täry voi olla sanoissa voimakas ja korostunut, esimerkiksi "koiRRa". Se on täysin normaalia. R-sanoja vain toistetaan ja harjoitellaan. Täry tasoittuu vähitellen normaalin kuuloiseksi.

Tässä vaiheessa on tärkeää, että lapsi kuulee oman onnistumisensa. Kehu konkreettisesti: "Kuulitko, miten hienosti se ärrä tärisi tuossa sanassa?"

Vaihe 7: Vakiinnuttaminen arkipuheeseen

Ärrän löytyminen ei vielä tarkoita, että ärrä on opittu. Vakiinnuttaminen on viimeinen ja usein pisin vaihe: opittu ärrä siirretään harjoitustilanteista lapsen omaan spontaaniin arkipuheeseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sovitte yhdessä muutaman kohdesanan, joissa on ärrä ja jotka toistuvat arjessa. Perheenjäsenten nimet, lemmikin nimi, harrastussanasto. Kun lapsi käyttää näitä sanoja arjessa, hän harjoittelee samalla ärrää luonnollisesti.

Vakiinnuttamisvaihe voi kestää viikkoja. Älä lopeta harjoittelua heti kun ärrä löytyy, vaan jatka, kunnes ärrä tulee automaattisesti ilman ajattelua. Tämä on se vaihe, jossa säännöllisyys ratkaisee.

Lue tarkemmin miten lapsi oppii ärrän vaihe vaiheelta

R-sanoja, r-loruja ja r-lauseita harjoitteluun

Tässä on konkreettista harjoitusmateriaalia, jota voit käyttää suoraan lapsen kanssa. Sanat on järjestetty helpoimmasta vaikeimpaan.

Helpot r-sanat (ärrä sanan alussa): raha, ruoka, rotta, reppu, ruusu, reki, rikki, ruoho, rasva, retki.

Keskivaikeat r-sanat (ärrä sanan keskellä): koira, porkkana, marja, herne, perhe, karhu, varis, sirkus, turska, parta.

Vaikeat r-sanat (ärrä lopussa tai konsonanttiryhmässä): sisar, tytär, kuningatar, prinsessa, trampoliini, kruunu, traktori, krokotiili, stressi, grilli.

R-loruja harjoitteluun:

"Rotta rullaa rantaan, rannalla on ruokaa. Rotta rouskuttaa ja riemuitsee, ruoka on niin hyvää."

"Koira ja karhu kiertävät kylää, porkkanoita poimimassa. Reppuun mahtuu marjoja, herne ja herkkuja."

"Prinsessa ratsastaa ruskean ratsun selässä, kruunu kiiltää ja krokotiili katsoo rannalta."

R-lauseita harjoitteluun (helpoista vaikeampiin):

"Rotta syö ruokaa." "Koira juoksee rannalla." "Karhu kerää marjoja." "Prinsessa ratsastaa ruskealla ratsulla." "Krokotiili ryömii rantakivien välissä."

Lisää r-sanoja, loruja ja lauseita harjoitteluun

Auttaako sähköhammasharja tai tremulaattori ärrän oppimisessa

Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita vanhemmat kysyvät. Lyhyt vastaus: sähköhammasharja tai tremulaattori voi auttaa joitakin lapsia hahmottamaan, miltä tärinä tuntuu suussa, mutta se ei korvaa varsinaista harjoittelua.

Idea on yksinkertainen: sähköhammasharjan tärinä kielenkärjessä tai ylähuulessa antaa lapselle tuntopalautteen siitä, miltä värähtely tuntuu. Tämä voi auttaa erityisesti lapsia, joilla tärinän löytyminen on ollut vaikeaa ja jotka eivät hahmota, mitä kielenkärjen tärinä tarkoittaa.

Tremulaattori sijoittuu tässä metodissa vaiheen 5 (täryn etsiminen) tueksi. Se ei korvaa D-äänneharjoituksia, suujumppaa eikä pikkuärrää. Ajattele sitä yhtenä lisätyökaluna, ei oikotienä.

Käytännössä: pidä sähköhammasharjaa kevyesti kielenkärjessä tai ylähuulessa muutaman sekunnin ajan. Anna lapsen tuntea tärinä. Pyydä sitten lasta yrittämään samaa tunnetta ilman hammasharjaa, D-toistojen avulla (den-den-den). Joillakin lapsilla tämä yhdistelmä auttaa tärinän löytymisessä.

Ikäkohtaiset vinkit ärrän harjoitteluun

4-vuotias: Suun motoriikka kehittyy vielä. Keskity suujumppaan ja D-äänteeseen. Harjoittelu on valmistelevaa ja tulokset voivat tulla viiveellä. Pidä harjoitteluhetket lyhyinä ja leikkisinä.

5-vuotias: Useimmilla suun lihaksisto on riittävän kehittynyt ärrän harjoitteluun. Tämä on hyvä ikä aloittaa systemaattinen harjoittelu. D-äänne ja pikkuärrä ovat tärkeitä välivaiheita.

6-vuotias: Ärrä alkaa muodostua useimmilla tässä iässä. Jos D-äänne ja suujumppa ovat jo hallussa, keskity täryn etsimiseen ja sanoihin. Esikouluikäinen ymmärtää jo harjoittelun tarkoituksen.

7-vuotias ja vanhempi: Jos ärrä ei ole vielä löytynyt, harjoittelu on erityisen tärkeää. Väärä ääntymistapa on voinut vakiintua, joten korjaaminen voi viedä enemmän aikaa. Toisaalta vanhempi lapsi ymmärtää ohjeita paremmin ja voi harjoitella motivoituneemmin. Ärrä on täysin opittavissa myös kouluiässä ja sitä vanhempana.

Lue lisää R-äänteen kehitysvaiheista ikävuosittain

Yleisimmät virheet ärrän harjoittelussa

Liian nopea eteneminen. Jos D-äänne ei vielä ole puhdas, täryn etsiminen ei onnistu. Jokainen vaihe rakentuu edellisen päälle. Varmista, että edellinen vaihe on oikeasti hallussa ennen etenemistä.

Liian pitkät harjoitteluhetket. 10-15 minuuttia riittää. Jos lapsi väsyy tai turhautuu, lopeta siihen. Pakotettu harjoittelu sammuttaa motivaation nopeasti.

Väärän ääntymistavan vahvistaminen. Jos lapsi tuottaa kurkkuärrää eikä sitä korjata, väärä rata vahvistuu. Katso aina, mitä lapsen suussa tapahtuu: nouseeko kielenkärki ylös?

Julkinen korjaaminen. Älä korjaa lapsen ääntämistä muiden kuullen. Harjoittelu on teidän yhteinen juttu, turvallisessa ympäristössä.

Vertaaminen muihin lapsiin. Jokainen lapsi oppii omaan tahtiinsa. Toisella ärrä löytyy viikossa, toisella kuukaudessa. Molemmat ovat normaaleja.

Passiivinen odottaminen. Osalla lapsista ärrä kehittyy ilman harjoittelua, mutta kaikilla ei. Väärä ääntymistapa vahvistuu jokaisella toistolla, joten odottaminen tekee oppimisesta vaikeampaa, ei helpompaa.

Miltä ärrän harjoittelu näyttää käytännössä

Aikuinen ja lapsi tekevät ärrän harjoituksia tabletin ääressä

Ärrän harjoittelu on parhaimmillaan yhteinen hetki lapsen ja vanhemman välillä. Istutte vierekkäin, ehkä peilin edessä, ja teette kielijumppaa yhdessä. Lapsi näyttää kieltään ja yrittää nostaa kielenkärkeä ylös. Sinä teet saman ja näytät mallia.

Kun D-äänne alkaa sujua ja ensimmäiset täryt tulevat, se on iso hetki. Vanhemmat kuvailevat sitä sanalla "ärrä pärähtää". Se voi tulla yllättäen, kesken tavallisen harjoittelun, ja lapsen ilme kertoo kaiken.

ÄrräTreeni-sovellus noudattaa täsmälleen tätä samaa 7-vaiheista rakennetta. Jokaisessa vaiheessa on puheterapeutin ohjevideo, joka näyttää oikean tekniikan, ja harjoitukset ovat pelillistettyjä. Lapsi pelaa ja oppii samalla. Aloita ÄrräTreeni

Mistä aloittaa ärrän harjoittelu

Aloita aina vaiheesta 1: kuulostelu ja suujumppa. Nämä kaksi voi tehdä yhtä aikaa. Kun kieli liikkuu itsenäisesti ja D-äänne onnistuu puhtaana, siirry pikkuärrään ja täryn etsimiseen.

Jos haluat valmiin harjoituspolun, jossa jokainen vaihe on valmiiksi rakennettu, ÄrräTreeni-sovellus noudattaa täsmälleen tätä 7-vaiheista metodia. Jokaisessa vaiheessa on puheterapeutin ohjevideo, joka näyttää oikean tekniikan, ja harjoitukset ovat pelillistettyjä niin että lapsi haluaa harjoitella itse. Useimmilla lapsilla ärrä löytyy 4-6 viikossa säännöllisellä harjoittelulla.

Lataa ÄrräTreeni App Storesta tai Google Playsta ja aloita harjoittelu yhdessä lapsen kanssa.

Milloin hakeutua puheterapian arvioon

Kotiharjoittelu on oikea ratkaisu valtaosalle perheistä, joilla lapsella on yksittäinen äännevaikeus. Mutta joissakin tilanteissa puheterapeutin arvio on paikallaan:

Jos lapsella on useampi äänne yhtä aikaa hukassa ja puhe on ulkopuolisille vaikeasti ymmärrettävää, tilanne voi vaatia laajempaa kielenkehityksen tarkastelua.

Jos epäilet liian kireää kielijännettä (kieli ei nouse ylös suu auki), puheterapeutti voi arvioida tilanteen.

Jos lapsi änkyttää tai suussa on rakenteellisia poikkeavuuksia, ammattilaisen arvio on tarpeen.

Vanhempien kokemuksia

Vanhemmat kuvailevat ärrän löytymistä usein samalla tavalla: ensin harjoitellaan kärsivällisesti ja sitten ärrä yhtäkkiä pärähtää.

Poika oppi ärrän alle kahdessa viikossa, vaikka kaikkea on yritetty. Parasta oli selkeät ohjeet ja eteneminen. Lapsi tykkäsi harjoituksista. Pystyi harjoittelemaan omaan tahtiin poistumatta kotoa. ÄrräTreenin käyttäjä

Lue lisää vanhempien kokemuksia ÄrräTreenistä

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka kauan ärrän oppiminen kestää?

Useimmilla lapsilla ärrä löytyy 4-6 viikossa säännöllisellä harjoittelulla (10-15 min päivässä, 3-5 kertaa viikossa). Toisilla se voi viedä viikon, toisilla kuukausia. Oppiminen on yksilöllistä, mutta säännöllisyys on tärkein tekijä.

Mikä on D-äänne ja miten se liittyy ärrään?

D-äänne ääntyy samassa paikassa kuin ärrä: kielenkärki nousee hammasvallille yläetuhampaiden taakse. D toimii ärrän esiasteena. Nopeilla D-toistoilla kielenkärki oppii oikean paikan ja alkaa lopulta värähdellä. Siksi D-harjoitukset ovat ärrän harjoittelun tärkein välivaihe.

Mitä on pikkuärrä?

Pikkuärrä on tärytön R-äänne, jossa kieli on samassa asennossa kuin ärrässä mutta kielenkärki ei vielä värähtele. Puheterapiamateriaaleissa siitä käytetään myös nimeä surina. Pikkuärrä on tärkeä välivaihe, koska se opettaa kielen oikean asennon. Joillakin lapsilla tärinä alkaa syntyä juuri pikkuärrän toistojen kautta.

Auttaako sähköhammasharja ärrän oppimisessa?

Sähköhammasharja tai tremulaattori voi auttaa joitakin lapsia hahmottamaan, miltä tärinä tuntuu suussa. Se ei korvaa varsinaista harjoittelua, mutta voi toimia lisätyökaluna täryn etsimisen vaiheessa. Pidä hammasharjaa kevyesti kielenkärjessä muutaman sekunnin ajan ja pyydä lasta yrittämään samaa tunnetta D-toistoilla.

Voiko ärrää harjoitella ilman puheterapeuttia?

Kyllä. Kun lapsella on yksittäinen äännevaikeus ja muu kielenkehitys on iänmukaista, edistyminen tapahtuu kotiharjoittelulla. 70 % lapsista oppii puuttuvan äänteen sovellusharjoittelulla ilman erillistä terapiajaksoa. ÄrräTreeni-sovellus noudattaa samaa rakennetta, jota puheterapeutit käyttävät.

Milloin lapsi oppii ärrän?

R-äänne kehittyy tyypillisesti 5-7 vuoden iässä, mutta yksilölliset erot ovat suuria. Osa lapsista oppii ärrän jo 4-vuotiaana, toisilla se voi viedä 7-8 ikävuoteen. Jos ärrä ei ole löytynyt 7 vuoteen mennessä, puheterapian arvio on paikallaan.