Kaksikielinen lapsi ja puhe: viivästyttääkö kaksikielisyys?

Lyhyesti: Kaksikielisyys ei viivästytä lapsen puheen kehitystä eikä aiheuta äännevirheitä. Jos kaksikielinen lapsi ei tuota tiettyä äännettä kummassakaan kielessä, kyse on äännevirheestä, ei kaksikielisyydestä. Äännettä voi harjoitella kotona kielestä riippumatta, koska harjoittelu kohdistuu suun motoriikkaan. Useimmilla lapsilla ärrä löytyy 4-6 viikossa säännöllisellä harjoittelulla.

Aika: 10-15 min päivässä, 4-6 viikkoa · Vaikeustaso: Helppo

Mitä tarvitset

Rauhallinen hetki 10-15 min päivässä
Aikuinen joka harjoittelee lapsen kanssa yhdessä
Johdonmukaisuutta: sama äänne, sama harjoittelurutiini, vaikka kotona puhuttaisiin kahta kieltä
Kärsivällisyyttä – useimmilla ärrä löytyy 4-6 viikossa

Kaksikielisellä lapsella kielten välinen sekoittuminen on täysin normaalia. Lapsi saattaa käyttää toisen kielen sanoja tai kielioppia toisessa kielessä. Tämä ei ole äännevirhe. Äännevirhe tarkoittaa sitä, että lapsi ei pysty tuottamaan tiettyä äännettä kummassakaan kielessä. Jos lapsesi sanoo esimerkiksi "laha" eikä "raha" sekä suomeksi että toisella kielellä, kyse on R-äänteen puuttumisesta. Silloin äännettä kannattaa harjoitella.

Vaihe 2: Valitse harjoittelukieli

Äänneharjoittelu kohdistuu suun motoriikkaan, ei sanastoon. Kielen lihakset oppivat saman liikkeen riippumatta siitä, kummalla kielellä harjoittelet. Suomen R-äänne on kielenkärkitäry, joten jos lapsesi puhuu suomea, harjoittele suomeksi. Jos toinen kieli on esimerkiksi englanti, muista että englannin R on täysin eri äänne – ei täryä – eikä vaadi samaa harjoittelua. Harjoittele sitä äännettä, joka puuttuu siinä kielessä, jossa se puuttuu.

Vaihe 3: Aloita kuuloerottelusta

Ensimmäinen vaihe on opettaa lapsi kuulemaan kohdeäänne. Kuuloerottelu on erityisen tärkeää kaksikieliselle lapselle, koska hän kuulee päivittäin kahden kielen äänteitä ja hänen täytyy oppia erottamaan ne toisistaan. Kuunnelkaa yhdessä: missä sanoissa kuuluu ärrän täry ja missä ei? Tätä voi tehdä arjessakin, esimerkiksi ruokakaupassa tai ulkona.

Vaihe 4: Harjoittele suun motoriikkaa ja D-äännettä

Suujumppa ja D-äänneharjoitukset valmistavat kielen lihaksia. D-äänne on ärrän esiaste, koska kielenkärki on samassa paikassa kuin ärrässä. Nämä harjoitukset toimivat täsmälleen samalla tavalla riippumatta siitä, puhuuko perhe yhtä vai kahta kieltä. Lapsen suun lihakset eivät tiedä, mitä kieltä hän puhuu. Harjoitelkaa D-äännettä leuka paikallaan: D D D D.

Vaihe 5: Etsi täry ja vakiinnuta äänne

Kun D-äänne onnistuu puhtaasti, siirrytään täryn etsimiseen nopeilla D-tavutoistoilla: den-den-den-den. Kielenkärki alkaa täristä, kun toistoja nopeuttaa tarpeeksi. Kun täry löytyy, se sijoitetaan ensin tavuihin, sitten sanoihin ja lopulta arkipuheeseen. Kaksikielisessä perheessä vakiinnuttamisvaihe on erityisen tärkeä: harjoitelkaa äännettä molempien kielten sanoissa, jotta se kiinnittyy lapsen puheeseen kokonaisvaltaisesti.

Vaihe 6: Pidä molemmat kielet elossa harjoittelun aikana

Äänneharjoittelu ei tarkoita, että toista kieltä pitäisi vähentää. Päinvastoin: jatka normaalisti molempia kieliä. Harjoitteluhetki on 10-15 minuuttia päivässä ja se kohdistuu yhteen äänteeseen. Loppupäivän lapsi puhuu, leikkii ja elää kahdella kielellä kuten ennenkin. Kaksikielisyys on lapselle rikkaus, ei este äänteen oppimiselle.

Miltä kaksikielisen lapsen äänneharjoittelu näyttää arjessa

Aikuinen ja lapsi pelaa yhdessa

Kuvittele tavallinen ilta: lapsesi on leikkinyt päivän päiväkodissa suomeksi ja puhunut kotona toista kieltä. Ennen iltasatua istutte yhdessä sohvalle ja avaatte puhelimen. 10 minuuttia pelillisiä harjoituksia, joissa lapsi kuuntelee, toistaa ja pelaa. Harjoittelu kohdistuu kielen ja suun liikkeisiin, ei sanoihin, joten kieli ei ole este.

Moni kaksikielinen perhe kertoo, että harjoitteluhetkestä tulee päivän kohokohta. Lapsi pyytää itse saada pelata, koska harjoitukset ovat pelejä. Vanhemman tehtävä on olla mukana, katsoa että kielen asento on oikea ja kannustaa, kun onnistumisia tulee.

Yleisimmät virheet

Luulee että kaksikielisyys aiheuttaa äännevirheitä ja jää odottamaan, että ongelma korjaantuu itsestään
Vähentää toisen kielen käyttöä äänneharjoittelun aikana
Sekoittaa kielten normaalin sekoittumisen (code-switching) varsinaiseen äännevirheeseen
Odottaa liian pitkään, koska neuvola sanoo "kaksikielisillä kestää pidempään"
Yrittää harjoitella kahden eri kielen äännettä samanaikaisesti sen sijaan että keskittyisi yhteen kerrallaan

Milloin kaksikielisen lapsen kannattaa hakeutua puheterapian arvioon

Kaksikielisyys ei ole syy lykätä puheterapian arviota. Jos lapsesi ei tuota tiettyä äännettä kummassakaan kielessä ja on yli 5-vuotias, tilanne kannattaa selvittää. Sama pätee, jos lapsella on useampi äänne puuttumassa yhtäaikaisesti ja puhe on ulkopuolisille vaikeasti ymmärrettävää.

Kaksikielisen lapsen puheterapiassa on yksi käytännön haaste: kielitaitoisen puheterapeutin löytäminen voi olla vaikeaa. Juuri tämän takia kotiharjoittelu sovelluksella on kaksikieliselle perheelle erityisen hyvä vaihtoehto. Äänneharjoittelu kohdistuu suun motoriikkaan eikä vaadi puheterapeutilta lapsen toisen kielen osaamista.

Hakeudu arvioon, jos lapsi on yli 5-vuotias eikä tuota ärrää, ässää, K:ta tai L:ää kummassakaan kielessä, jos lapsella on useita puuttuvia äänteitä, jos puhe on niin epäselvää että ulkopuoliset eivät ymmärrä tai jos lapsi änkyttää.

Viivästyttääkö kaksikielisyys lapsen puheen kehitystä

Ei viivästytä. Kielenkehityksen tutkimuksissa on havaittu, että kaksikieliset lapset saavuttavat puheen kehityksen virstanpylväät samassa aikataulussa kuin yksikieliset. Kaksikielinen lapsi alkaa jokellella, sanoa ensimmäiset sanansa ja muodostaa lauseita samaan aikaan kuin yksikielinen ikätoverinsa.

Mistä myytti sitten tulee? Kaksikielisen lapsen sanasto yhdessä kielessä voi olla pienempi kuin yksikielisen, koska sanat jakautuvat kahden kielen välille. Mutta kun molemmat kielet lasketaan yhteen, kokonaissanasto on yhtä laaja tai laajempi. Tämä on normaalia eikä merkki viivästymästä.

Kielten välinen sekoittuminen on myös normaalia. Kun lapsi käyttää toisen kielen sanaa keskellä suomenkielistä lausetta, se ei ole merkki ongelmasta. Se on merkki siitä, että lapsen aivot hallitsevat kahta kielijärjestelmää ja valitsevat nopeimman tien ilmaisuun.

Äännevirhe vai kielten normaali sekoittuminen

Tämä on tärkein erottelu, jonka kaksikielisen lapsen vanhemman kannattaa ymmärtää. Kielten sekoittuminen tarkoittaa, että lapsi lainaa sanoja, äänteitä tai rakenteita kielestä toiseen. Se on normaalia ja vähenee iän myötä. Äännevirhe tarkoittaa, että lapsi ei pysty tuottamaan tiettyä äännettä kummassakaan kielessä.

Käytännön esimerkki: jos lapsesi puhuu suomea ja englantia ja käyttää englannin R-äännettä suomenkielisessä sanassa, se on kielten välistä vaikutusta, ei äännevirhettä. Mutta jos lapsesi sanoo "laha" eikä "raha" sekä suomeksi että englanniksi – eikä tuota kielenkärkitäryä missään yhteydessä – kyse on R-äänteen puuttumisesta.

Suomen R-äänne on kielenkärkitäry, joka on yksi vaikeimmista äänteistä oppia. Se on myös hyvin erilainen kuin useimpien muiden kielten R-äänne. Englannin, ranskan ja saksan R-äänteet tuotetaan eri tavalla. Tämä tarkoittaa, että kaksikielinen lapsi voi osata toisen kielen R:n mutta ei suomen R:ää, ja se on täysin normaalia.

Kummalla kielellä äännettä kannattaa harjoitella

Tämä on kysymys, joka mietityttää monia kaksikielisiä perheitä. Vastaus on yksinkertainen: harjoittele sillä kielellä, jossa äänne puuttuu.

Äänneharjoittelu on suun motoriikkaa. Kun lapsi harjoittelee kielenkärjen nostamista hammasvallille ja täryn löytämistä, hän harjoittelee lihasliikettä, ei kieltä. Suujumppa, D-äänneharjoitukset ja täryn etsiminen toimivat täsmälleen samalla tavalla riippumatta siitä, mitä kieltä perheessä puhutaan.

Jos lapselta puuttuu suomen R-äänne, harjoittele suomeksi. ÄrräTreeni on suunniteltu juuri suomen R-äänteen harjoitteluun ja sen harjoituspolku etenee kuuloerottelusta suun motoriikan kautta täryn löytämiseen. Sama metodi toimii kaksikieliselle lapselle, koska se kohdistuu kielen ja suun liikkeisiin.

Jos lapselta puuttuu useampi äänne, suositeltu järjestys on K, L, S ja R. Jokaiselle äänteelle on oma sovelluksensa: KooTreeni, ÄlläTreeni, ÄssäTreeni ja ÄrräTreeni.

Neuvola sanoi odottaa, koska lapsi on kaksikielinen

Tämä on tilanne, jonka moni kaksikielisen lapsen vanhempi tunnistaa. Neuvolassa saatetaan sanoa, että kaksikielisillä lapsilla puheen kehitys kestää pidempään ja kannattaa odottaa. Tämä neuvo perustuu siihen tosiasiaan, että kaksikielisen lapsen sanasto yhdessä kielessä voi olla pienempi. Mutta äännevirheisiin tämä ei päde.

Jos 5-vuotias lapsi ei tuota R-äännettä kummassakaan kielessä, se ei johdu kaksikielisyydestä. Se johtuu siitä, että kielen lihakset eivät ole vielä oppineet oikeaa liikettä. Mitä pidempään väärä ääntymistapa pysyy käytössä, sitä vaikeampi siitä on oppia pois. Lapsen aivot oppivat sitä, mitä ne toistavat.

Odottaminen ei siis ole kaksikielisen lapsen kohdalla sen perustellumpaa kuin yksikielisenkään. Säännöllinen kotiharjoittelu 10-15 minuuttia päivässä 3-5 kertaa viikossa on turvallista ja tehokasta. Useimmilla lapsilla ärrä löytyy 4-6 viikossa. 70 % lapsista oppii puuttuvan äänteen kotiharjoittelulla ilman erillistä terapiajaksoa.

Kaksikielisyyden hyödyt lapsen kehitykselle

Kaksikielisyys ei ole ongelma, jota pitää ratkaista. Se on voimavara. Kielenkehityksen tutkimuksissa on havaittu, että kaksikieliset lapset kehittävät vahvempia toiminnanohjauksen taitoja: he oppivat vaihtamaan tehtävien välillä, suodattamaan häiriöitä ja keskittymään olennaiseen.

Kaksikielinen lapsi oppii jo varhain, että samaa asiaa voi ilmaista eri tavoin. Tämä kehittää kielellistä tietoisuutta, josta on hyötyä myöhemmin lukemaan ja kirjoittamaan opettelussa. Lisäksi kaksi kieltä avaa lapselle kaksi kulttuuria, kaksi tapaa ajatella ja laajemman sosiaalisen piirin.

Äännevirhe ei muuta tätä yhtälöä. Lapsi, joka harjoittelee ärrää ja puhuu kahta kieltä, saa molemmat: oikean ääntämyksen ja kaksikielisyyden edut.

Vanhempien kokemuksia

Eräs vanhempi kertoo kokemuksestaan ÄrräTreenin kanssa.

Kiitos ärrästä! Näin ulkosuomalaisena oli itselle erityisen tärkeää, että lapsi löytää kaikki toisen äidinkielen äänteet. ÄrräTreenin käyttäjä

Usein kysytyt kysymykset

Viivästyttääkö kaksikielisyys lapsen puheen kehitystä?

Ei viivästytä. Kielenkehityksen tutkimuksissa on havaittu, että kaksikieliset lapset saavuttavat puheen kehityksen virstanpylväät samassa aikataulussa kuin yksikieliset. Sanasto yhdessä kielessä voi olla pienempi, mutta kokonaissanasto on yhtä laaja tai laajempi.

Voiko kaksikielisyys aiheuttaa äännevirheitä?

Ei voi. Kaksikielisyys voi tuoda kielten välistä vaikutusta, esimerkiksi toisen kielen R-äänteen käyttöä suomessa. Mutta jos lapsi ei tuota äännettä kummassakaan kielessä, kyse on äännevirheestä, joka vaatii harjoittelua – ei kaksikielisyyden sivuvaikutuksesta.

Kummalla kielellä äännettä kannattaa harjoitella?

Harjoittele sillä kielellä, jossa äänne puuttuu. Äänneharjoittelu on suun motoriikkaa: kielen lihakset oppivat saman liikkeen riippumatta kielestä. Jos suomen R-äänne puuttuu, harjoittele suomeksi. ÄrräTreeni on suunniteltu juuri suomen R-äänteen harjoitteluun.

Milloin kaksikielisen lapsen pitäisi osata puhua?

Samoissa aikatauluissa kuin yksikielisen. Ensimmäiset sanat tulevat noin vuoden iässä, lauseet noin 2-vuotiaana. R-äänne kehittyy tyypillisesti 4-7 vuoden iässä. Kaksikielisyys ei muuta näitä aikatauluja.

Sopiiko ÄrräTreeni kaksikieliselle lapselle?

Sopii erinomaisesti. ÄrräTreenin harjoituspolku kohdistuu suun motoriikkaan ja äänteen tuottamiseen, ei sanastoon. Harjoitukset toimivat samalla tavalla riippumatta siitä, montako kieltä lapsi puhuu. Sovellus on kehitetty suomalaisten puheterapeuttien kanssa ja se noudattaa puheterapiassa käytettyjä menetelmiä.

Milloin kaksikielisen lapsen kannattaa hakeutua puheterapiaan?

Kaksikielisyys ei ole syy lykätä puheterapian arviota. Hakeudu arvioon, jos lapsi on yli 5-vuotias eikä tuota tiettyä äännettä kummassakaan kielessä, jos useampi äänne puuttuu yhtäaikaisesti, jos puhe on ulkopuolisille vaikeasti ymmärrettävää tai jos lapsi änkyttää.